Puhuva irtopää

Kolmas hylly vasemmalta

2.10.2006

Potentiaalinen vilupallo

Kissa nukahti sohvalle kuolleeseen asentoon, pää takakenossa, koivet kohti kattoa, silmät enimmäkseen auki, mutta niin että valkoinen vilkkuluomi peitti näköelimen näkyvistä. Suu hieman raollaan, kulmahampaat olivat esillä. Hätkähdin siihen kun sohvalta alkoi kuulua maiskutusta. Katsoin, eikä muuten kissa värähtänytkään, mutta kieli tuli ja meni eestaas hurjaa vauhtia suusta. Oli hippaisen, ööh, häiritsevän näköistä. Ja sehän on yksi syy rakastaa kissoja. Niiden julmettu kaikentasoinen nyrjähtäneisyys.

Oikeastaan piti kirjoittaa huolestunut havainto rentahtavan opiskelijaelämäni pelottavasta hiipumisesta: jääkaapissani on toista kuukautta jo majaillut neljä kaljaa. Ostin ne aikoinaan bileisiin, joissa en lopulta korkannut ainuttakaan. Ja nyt niiden parasta ennen -päiväys lähenee. Miten näin voi käydä? Kunnon humanistille vielä? Ei tässä tiedä miten päin olisi.

0 komps:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home